sunnuntai 31. elokuuta 2014

Seppelöity vaahtera

Vaahtera sai perjantai-iltana ympärilleen keltapeippirinkulan ja nurmikkopinta-ala väheni taas pikkuisen. Istutin keltapeippiä, koska sitä riittää omasta takaa, se on nopeakasvuinen ja kestää kuivaa eikä vaadi paljon kasvualustalta.
Penkin tein tavalliseen tapaan, eli nurmikko lyhyeksi, märkää sanomalehteä, kompostimultaa ja vähän kaupanmultaa kasveille ja penkin päälle. Paksuimmillaan taisi tulla 10 sentin kerros, ei pitäisi häiritä vaahteraa.
Keväällä näkee sitten paremmin, miten peippi sopii tuohon paikkaan. Nyt se näyttää ihan mukavalta, ei ole liian kirjava.
Tuoksukurjenpolvea ja tuoksumataraa harkitsin myös, mutta en olisi saanut niistä tarpeeksi jakotaimia kerralla, ja kurjenpolville paikka on ehkä liian kuivakin. Keltapeippi voitti vertailussa tuoksumataran siinä, että se on osittain talvivihreä, mikä on tosi hyvä ominaisuus etenkin pitkänä lumettomana syksynä.

perjantai 29. elokuuta 2014

Kurpitsoita

Miten saisin sen ongelman, että kesäkurpitsoita tulee yli oman tarpeen niin paljon etten tietäisi mitä niille tehdä? Tänään hain kesän neljännen kurpitsan. Kesäkurpitsan taimia on kaksi, keltainen ja tavallinen vihreä. Molemmissa on yksi kurpitsan alku ja jos säät on tällaisia, niin ne ehtivät kasvaa poimittaviksi. Kukkia on ollut kovasti koko kesän, mutta kurpitsan alut vain mätänevät pois. Lehdet näyttävät komeilta.
Kurpitsat kasvavat kompostissa. Yleensä olen laittanut taimet vain vanhempaan kompostiin, mutta tänä kesänä on molemmat käytössä, kun innostuin kokeilemaan myös talvikurpitsan kasvatusta (yksi tulossa).  Vanhemmassa kompostissa on lisäksi salkopapua ja uudempaan kylvin veriapilaa. Lannoitteeksi kasvit ovat saaneet nokkosvettä ja Nekoa. Puuttuuko niiltä voimaa vai pölyttäjiä, vai ehkä aurinkoa? Vai onko ravinteita jo liikaa?

maanantai 25. elokuuta 2014

Väliaikainen viherseinä

Köynnöskehikossa kasvaa kärhöjä, mutta ne ei ole kovin peittäviä ja koivunpuoleisessa päässä ei jaksa kasvaa oikeastaan mikään. Kruunukärhö siitä on kuollut, mantsuriankärhö kituu. Ajattelin kokeilla vielä miten villiviini tai viiniköynnös pärjäisi kuivassa paikassa.
Mutta taimihankintoja odotellessa kokeilin miltä ruukuista koottu viherseinä näyttäisi.  Ruukuissa on maahumalaa ja suikeroalpia sekä sisällä talvehtiva muratti.  Maahumala kasvoi hetkessä metrin mittaiseksi ja peittäväksi putoukseksi.  Seinästä voisi saada aika hauskan ja peittävän lisäämällä ruukkuja ja kokeilemalla erilaisia kasveja, esim. keltapeippi olisi voinut olla hyvä vaihtoehto.  Jos laitan ruukut ensi kesänä, niin pitää hankkia enemmän isoja saviruukkuja. On parempi, että kallellaan roikkuvissa ruukuissa on kastelutilaa, sillä niitä joutuu kastelemaan joka päivä.







maanantai 18. elokuuta 2014

Karviaisia

Karviaisista on tänä kesänä tullut ennätyssato. Pihalla on kolme pikkupensasta, kaksi vuoristokarviaista ja yksi orapihlaja-aidan alta kaivettu siementaimi, ainoa lajiaan. Vuoristokarviaiset on aivan parhaita syömämarjoja, makeita ja napakoita.  Jos niistä tekee hilloa, niin siitä tulee aika kirpeää. 
Siementainta luulin ensin vaaleaksi karviaiseksi. Yksi oksa pensaasta tekeekin valkoisia marjoja, mutta muut vaaleanpunaisia.  Ensimmäisinä vuosina marjat pääsivät ylikypsiksi, kun odotin niiden tummumista ennen kuin tajusin, että marjat on parhaimmillaan vaaleina. Pensaasta syötynä marjat on pehmeitä, happamia ja paksukuorisia, mutta viime viikolla tein niistä ensimmäisen kerran hilloa, ja siitä tuli tosi hyvää ja makeaa. 
Omenapuun alla olisi pari uutta karviaisen alkua, tekisi mieli antaa niiden kasvaa ja kokeilla, mitä niistä tulee. Tilasta on vain pulaa.

keskiviikko 6. elokuuta 2014

Omenoita

Pirja-kesäomenapuun omenat kypsyivät sitten eilen. Yksittäisiä omenoita on jo voinut syödä jonkun aikaa, mutta eilen aamulla oli puun alla kovasti pudokkaita ja puussa vielä olevatkin näyttävät mehukkaan kypsiltä.
Omenat maistuvat myös muurahaisille. Melkein joka omenaan on ilmestynyt kolo. Ampiaiset käyvät maistelemassa niitä myös, linnut eivät vielä ole huomanneet kypsymistä.
Omenapuu on vielä aika pieni ja siitä on tullut väliaikaisesti riippapuu omenoiden painosta. Harvensin raakileita ja oksia on pitänyt sitoa ja tukea. Pari oksaa taipui maahan saakka, onneksi oksia ei ole revennyt.
Aamulla ensimmäiseksi haen muutaman omenan syötäväksi. Olen lisännyt omenoita pataruokaan, perunasalaattiin, tehnyt omenapaistosta ja maustanut vettä omenaviipaleilla. Pitää kokeilla minkälaista piirakkaa niistä tulisi. Sosetta saa myöhemmin syysomenoista, niitäkin näyttäisi tulevan.

Oli vaikea kuvata niin, ettei naapureiden pihoja tule kuvaan. Viereisessä kuvassa on omaa viidakkoa. Puun alla kukkivat mäkimeirami ja isoniittyhumala ja ympäri pihaa siementänyt keltasauramo. Puun alla surisee, sillä mäkimeirami houkuttelee ampiaisia, kimalaisia ja myös perhosia.

sunnuntai 3. elokuuta 2014

Kasvimaalta

Australiansalaatit kasvimaalla käyvät kukkasista. Ne ovat kasvaneet n. 80 cm korkeiksi, ehkä olisi pitänyt katkaista, mutta ovat hienon näköisiä näin.

Ajattelin todella tyhmästi keväällä: kun on vahva  maa, niin voin kylvää ja istuttaa kasvit vähän tiheämpään, kyllä ne jaksavat kasvaa... No, jaksavathan ne. Salaatti varjostaa porkkanoita ja porkkanat ja herneet hukuttivat sipulit alleen. Osa sipuleista mätäni varjoon, muutaman otin maasta keskenkasvuisena. Perunan varret ovat laonneet papujen päälle, mutta pavut kasvavat onneksi varsien lomasta, n. 10 senttisiä pavunalkuja on jo tulossa.

Herneitä olen saanut nyt syödä päivittäin. Harvennusporkkanat ovat myös olleet syötävänkokoisia.  Salaattia riittää ja alkukesän retiiseistäkin tuli hyviä.  Harvennusporkkanakuva on parin viikon takaa.

  
Ensi kesänä, jos istutan perunoita, niin ne ovat omassa laatikossaan tai jossain kasvatuspussissa. Eikä sipuleita kannata laittaa tähän viidakkoon. Herneille on laitettava tukevammat ja korkeammat kepit. Jotain kaaleja voisin kokeilla. Lehtikaalia on pihalla ollutkin joskus, kyssäkaali- ja ruusukaalikokeilut eivät ole onnistuneet.




Kasvimaa on muuten perustettu laittamalla lavankaulukset nurmikolle. Alla on märkää sanomalehteä, sitten kevään haravointiroskaa, pieniä koivunoksia ja kuivia lehtiä, kanankakkaa ja kastelua. Sitten kerros kompostimultaa ja päälle vielä pari pussillista ostomultaa. Olen jännittänyt, miten porkkanat kasvavat tällaisessa kakussa, toistaiseksi hyvin.