maanantai 23. helmikuuta 2015

Harmaa helmikuu pihalla

Oli mukava aloitella keväisiä pihapuuhia, vaikka päivät on olleetkin harmaita ja märkiä. Lisäsin harmautta, kun levittelin tuhkaa aidan vierustan istutusalueelle. Lumi oli jo ennestään roskaista, kuivia koivunoksia on piha täynnä. Kuivista oksista saa hyviä saunansytykkeitä ja ne päätyvät sitten tuhkana uudestaan pihalle... Viime keväänä pienet koivurisut päätyivät kasvimaan perustuksiksi. Suunnittelemani risuaita jäi sittenkin tekemättä, ehkä ensi kesänä.

Ensimmäisiä krookuksenpiikkejä näkyi jo!

Istutin viime kesänä kääpiösorvaripensaan taimen. Se on ainavihanta pensas ja näyttää vähän erikoiselta ja eksoottiseltakin lumihangessa. Jänö oli käynyt testaamassa sitä makuualustana, mutta ei ollut uskaltanut maistaa.

tiistai 3. helmikuuta 2015

Viherkerroinlaskentaa


Kuulin Jyväskylän asuntomessualueen viherkerroinlaskureista (Mari Kiili: Vihertehokkuustyökalun kehittäminen) ja innostuin arvioimaan oman pihan vihertehokkuutta. 
Tontin ja rakennusten pinta-alat sain pihasuunnitelmapohjasta, mutta nurmikon/matalan/korkean kasvillisuuden, luonnonlajien pinta-alat yms on mutu-tuntumalla arvioitu. Paljon meillä on kumminkin perennaa ja pensasta ja suuria puitakin 17 kpl, eikä asfaltti- eikä betonikivipintoja. Yllättävän pieneksi jäi kerroin (0,63), ylitti kumminkin Jyväskylän asuntomessutonttien minimivaatimuksen 0,6.
Taulukon mukaan hulevesiin pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Meillä kattovedet johdetaan avo-ojaan, olisikohan siitä saanut viivytys/imeytyspisteitä? Parempihan avo-oja on kuin sadevesiviemäri.
Vertailun vuoksi arvioin tyypillisen uuden pihan: tontti 1000 m2, talo ja autotalli 250 m2, betonikiveä/asfalttia, puuterassi, nurmikkoa, muutama tuija ja pensas, pätkä pensasaitaa. Viherkerroin jää alle 0,2:n. Aika harva istuttaa pihalleen yli 3-metrisiä puita tai imeyttää hulevesiä. Voi mitä kaikkea noille nurmikkopihoille mahtuisikaan;)