Joka kesä teen päätöksen, en kastele, enkä ainakaan perennoja. Tänä kesänä päätös oli pitkään helppo pitää, mutta viimeisen viikon olen kastellut, myös perennoja. Kesällä istutettuja taimia on pakko kastella ja myös viime kesänä istutetuille pensaille olen kantanut vettä. Marjapensaat ovat vaatineet paljon kastelua, etteivät pudota raakileita. Nurmikkoa saa pärjätä ilman vettä, ruskettukoon, se kestää sen. Osa nurmikosta on kumma kyllä edelleen vihreänä, yökosteus taitaa riittää sille. Kuvan sininataa ja kissankäpälää ei tosin tarvitse kastella.
Nyt sen huomaa, kun kastelukannun kanssa pitää kiertää, miten paljon olen kerännyt kasveja ruukkuihin. Ruukussa on taimia ja pistokkaita, kesäkukkia, yrttejä, kokeilussa myös porkkanaa, perunaa ja hernettä, kun minikasvimaalle ei mahtunut. Hernettä tulee saman verran kuin avomaallakin, porkkana- ja perunasadosta en vielä tiedä.
Väripeippi viihtyy terassin valokatteen alla, seurana mm. basilikaa, lippiaa, ruohosipulia ja porkkanaa.